Tekee hyvää tehdä hyvää!

Tässä nämä nyt ovat <3

Mietin jo vuosi sitten, että haluaisin lahjoittaa osan hiuksistani johonkin, missä niistä on hyötyä. Tuntui niin kurjalta leikata pitkä tukka pois ilman syytä ja lakaista roskiin. Hiukset ovat aina olleet minulle tärkeät ja pitkästä tukasta tulee niin naisellinen olo. Minusta on myös jotenkin terapeuttista ja rentouttavaa tehdä hienoja kampauksia. Nyt kuitenkin päätin olla rohkea hyvän asian puolesta!
Googleteltuani ja eräästä blogista väylän bonganneena päätin ryhtyä toteuttamaan suunnitelmaa. Sivusto, joka ottaa tukkaa tietyin kriteerein vastaan on http://www.littleprincesses.org.uk/. Lahjoitetuista hiuksista tehdään peruukkeja syöpää sairastaville lapsille, tai lapsille, joilla ei syystä tai toisesta kasva oma tukka. Sivuilta löytyy hyvät ohjeet hiusten lähettämiseen ja siihen, millainen hius voidan käyttää peruukin tekoon ja millaista ei. Hius kannattaa letittää ennen kun sen leikkaa.


Olimme sopineet siskoni kanssa, että hän toimii letin leikkaajana. Tein kaksi lettiä sivuille ja J:n hommaksi jäi tehdä taakse letti. Takana ollut letti oli kaikkein paksuin. mittasin tarkkaan sivuilla olevat letit, että ne ovat juuri sen 24cm, eli noin 30cm pituutta tukasta. Toistin muutaman kerran siskolle, että tarkistaa letin pituuden varmasti olevan sen 24cm. Hän mittasi 34cm. Hän päätyi lisäämään uuden ponnarin lettiin alemmas 24cm:n kohdalle ja leikkaavan sitten sen mukaan. Kun kaikki letit olivat mitattu oikein, niin alettiin leikkaamaan. Ensimmäinen leikattiin ja ai että se oli omituista!! Seuraavan, eli takimmaisen letin kohdalla siskoni suusta pääsi se kuuluisa "ei helvetti". Ja eiköhän tukkaa lähtenyt takaa sitten sen 34cm:n mukaan. Aivan liian lyhyt tukka takaa ja ei toivoakaan enää ponnarista.
Oli hieman vaikea sulattaa ajatusta niiiiiin lyhyestä tukasta. Luojan kiitos minulla on supertukka, joka kasvaa hurjaa kyytiä takaisin ja kohta saan jo ponnarin. Ja sainpaan oikein kunnon letit lahjoitukseen pikkuisille <3.

Hilpaisin sitten kampaajalle ja siellä tukasta saatiin oikein kiva! M oli heti aivan haltioissaan ja I sanoi minun näyttävän nyt aikuiselta 😅. Eiköhän tähän totu pikkuhiljaa! Vai mitä?

Before

After

Aurinkoista Pääsiäistä!
<3 Kristiina

Äitiysloma

Perjantaina oli ensimmäinen virallinen äitiyslomapäivä! Töistä lähteminen oli outoa ja jotenkin tuntui niin lopulliselta palauttaa avaimet ja jättää taakse se oma pukukaappi ja työkaverit. Tammikuussa alkanut uusi työ osana pankkitiimiä on nyt hetkeksi minun osaltani ohi ja saan keskittyä täysillä perheeseen ja vauvan tuloon.
Kaupan alan aukioloaikojen puitteissa aika perheen kanssa on liian usein kortilla. Meidän perheessä esikoiselle on tavallisempaa, että isä nukuttaa ja illat vietetään isän kanssa, koska äiti on iltavuorossa. Nyt on nautinnollista viettää illat yhdessä ja saada olla siinä normaalissa arjessa koko perheen voimin.
Vaikka se tavallinen työssäkäynti on mielestäni mukavaa, tykkään työstäni ja viihdyn osuuskaupalla, niin en voi sanoa, etteikö tämä olisi elämän parasta aikaa! Onneksi vointi antoi mahdollisuuden olla töissä äitiysloman viralliseen alkamispäivään asti. Vaikka jouduin jonkin aikaa olemaan töistä pois, niin pääsinpähän viimeisiksi päiviksi kuitenkin. Se oli minulle jotenkin itseni voittamista ja saavutus. Uskon että tämän kaiken mahdollisti myös se, että työni on niin vaihtelevaa. Iso tekijä työssä loppuun saakka jaksamiseen oli myös se, kun sain viimeisten viikkojen aikana mahdollisuuden tehdä töitä etänä.

Vauvalle ei ole juuri mitään vielä valmiina. Vaatteita olen pienemmästä päästä kaivellut esiin ja joitakin uusia juttuja olemme pienelle ostaneet. Yksi liikuttavimmista hankinnoista pienelle on helistin, jonka M valitsi lelukaupasta, kun hän sai valita itselleen jonkin lelun. Hän on varmasti niin <3 isoveli!

Tämän isoveli valitsi <3

Ensi viikolla haemme Kehdon, jonka I:n isä teki silloin kun M syntyi. Se on äärimmäisen kaunis ja siinä on paljon tunnearvoa! Vaari on niin taitava! Kehdon koristeeksi on turkoosit verhot ja helmat, jotka minun mummi, eli V:n ja M:n isomummi on tehnyt siskolleni vuonna 1988. Se olikin yksi toiveista, kun vaari kyseli kehdon rakennusvaiheessa sen kriteereitä, että verhot sopisivat siihen. Kehtoon menee myös juuri ja juuri vauvan ensisänky, eli äitiyspakkauksen laatikko. Kaikin puolin hyvin suunniteltu ja toteutettu kehto pienelle.

Äitiyspakkausta me emme ottaneet tälle uudelle vauvalle, M:lle otettiin ja oli ihana silloin hypistellä niitä äippäpaketin vaatteita ja muita, mutta nyt koin sen hieman tarpeettomaksi.

Tätä aikaa olen odottanut niin innolla! Kesä tulee ja saadaan touhuta kaikkea ihanaa ulkona, tehdä kesäreissuja, nähdä ystäviä ja bondailla tontilla ilman sitä ainaista kommenttia, että mä oon töissä. Tämän oman lomani alkamisen lisäksi iloitsen myös siitä, että äitini ja siskoni jäävät myös pois töistä keväällä! Meillä on siskon ja äidin kanssa todella läheiset välit ja aivan varmasti tulee vietettyä paljon aikaa yhdessä.

Ihanaa kevättä!
<3: Kristiina

Muistojen ikuistaminen

Ikuistimme viikonloppuna tämän ihanan, mutta niin valtavan olemukseni. Nyt on menossa raskausviikko 34 ja vatsani on jo aikas hyvän kokoinen.
Sitä ei kauaa muistakaan, miltä sitä silloin näytti, kun kantoi pientä elämää masussa.

Silloin, kun M oli vielä mahassa, eli yli neljä vuotta sitten(!!!!!), me kävimme ikuistamassa hetken studiossa. Nyt kuvaajana toimi I ja minä rakensin studion kotiin.
Hain jokin aika sitten isäni painotalolta ison rullan valkoista kartonkia ja kiinnitin sen takan seinustaan.. Kaikki kirkkaimmat valot päälle ja yksi spotti osoittamaan (melkein) oikeaan suuntaan ja oma kotistudio on valmis!
Tätä samaa studiota olen käyttänyt myös kukkia kuvatessa ja silloin, kun olemme M:n kanssa hassutelleet ja ottaneet kuvia.
On muuten liikuttavaa, kuinka kuvauksellinen tämä pieniherra on! Kerran, kun otimme kuvia, niin noin viiden minuutin kuvaamisen jälkeen hänelle riitti. Hän tokaisi coolisti "tää oli varmaan tässä, mä meen kylpyyn" ja alkoi riisua aurinkolaseja ja puvuntakkia päältä. Ego on siis jo tässä iässä hänellä jäätävä!

Tässä viikonlopun kuvausten tulos:

           

Tämä on yksi suosikeistani!

 Aurinkoista viikkoa!
<3: Kristiina

BabyShower

Ihana yllätys oli sunnuntaina, kun kaverit oli järjestänyt babyshowerit!
Olimme sopineet, että menen kummityttöäni hoitamaan, että hänen vanhemmat pääsevät leffaan.
En osannut ollenkaan odottaa, että vastassa onkin kunno juhlat!

Ihanat te!

Ensin herkuteltiin aivan mielettömillä herkuilla! oli piirakoita ja pizzapaloja, mokkapaloja, kakkuja ja muffineja!

 

Nämä oli taivaallisen hyviä!

 

 

 

 

 Nämä variaatiot tulevasta söpöläisestä ovat vähintäänkin mielenkiintoisia!
Löytyy Antti Holmaa, Antti Tuiskua ja Juice Leskistä.

Toisaalta toivon, ettei V ole näistä minkään näköinen...

Kiitos vielä rakkaat ystävät <3!

<3: Kristiina